Säynätsalon saunat

Wivi Lönnin suunnitteleman saunarakennuksen perustukset valmistuivat vuoden 1924 lopulla ja rakennus seuraavana vuonna. Säynätsalon saarelle yhtiön rakennuttamissa asuinrakennuksissa ei ollut omaa saunaa. Kaijanlahden rannalla oli Iita Niemisen pitämä sauna, joka myöhemmin toimi tukkimiesten lämmittelypaikkana ja vihtalenkkien varastona. Niemelän ja Tiilelän saunat olivat tarkoitetut lähinnä niissä työskenteleville, mutta niistä sai myös varata saunavuoroja.

Koulun  rannassa oli sauna opettajille ja henkilökunnalle, mutta Lehtiöt eivät  kuitenkaan antaneet siellä muiden kylpeä. Juurikkasaaressa oli sauna  painijoita, voimistelijoita ja vahtimestaria varten. Pappilan sauna sijaitsi  lähellä isoa laivasiltaa. Putkisen huvilassa sittemmin tehtaan johtajan  asunnossa oli rantasauna. Iso sauna pesutupineen ja mankeleineen poisti suuren  puutteen. Ison saunan viimeiset löylyt otettiin 1986. Koivulan kärryliiterissä  oli aikaisempi mankeli. Sitten myöhemmin P-korven asukkaille rakennettiin oma  sauna.

Ison saunan seinällä oli ollut Anna Kähösen tiedon mukaan seuraavanlainen ilmoitustaulu :

Lehtisaaressa  ensimmäinen sauna oli Muuramen puoleiselle rannalle 1920-luvulla rakennettu  hirsinen suojeluskuntalaisille tarkoitettu sauna . Toisen maailmansodan jälkeen  yhtiö rakensi nykyisen koulun lahden rantaan parakkeihin sijoitetuille mm.  Helylän siirtolaisille ja myös muiden käyttöön tarkoitetun saunan mutta  yksinomaan ”koppikyläläisille” rakennettiin tehtaan puoleiselle  rannalle pienehkö sauna. Kinkomaan puolelle yhtiö rakensi työhön tuleville  miehille ensiasuntoja käsittävän ”Kinkohovin”, jossa oli myös oma  sauna. Vastaavanlainen vastaanottorakennus naisille oli Säynätsalon  saaren itäpuolella ns. ”Tyttölä”, jolla oli myös muitakin nimiä.

Korpilahden kunnan kanssa tehdyssä koulun käyttämien huoneistojen vuokrasopimuksessa mainitaan, että opettajat saavat käyttää tehtaan päällystön kylpylää eli saunaa.

Lainaukset ovat Kaarlo Kaltialan Säynätsaloa koskevasta diasarjasta.